Synopsis:
EN:

Following 2014’s Caméra d’Or-winning Party Girl, which she co-directed, Claire Burger’s first feature as sole writer/director is a beautifully-wrought, refreshingly understated study of love and parenting, dependence and independence as experienced by a working family caught in the throes of the parents’ separation.
–Demetrios Matheou, Screen Daily

The supremely confident, intimate storytelling, the unobtrusive warmth of the camerawork, and the piercing naturalism of the performances, direct us so precisely into the heart of each deceptively simple scene that Burger’s intense empathy for her characters becomes our own. It soon feels like we’ve known, and been fond of these people forever. In particular, Lanners, who carries most of the film’s weight on his broad, buckling shoulders, contributes an indelible portrait of Mario’s crumpled decency. He is a man suddenly confronted with the truth that even his ferocious affection for his family cannot stop the processes of growing up, growing apart, of falling into and eventually all the way out of love.
–Jessica Kiang, Variety

FIN:

Claire Burgerin (Party Girl, R&A 2014) ensimmäinen soolo-ohjaus on elämänmakuinen draama hajoavasta perheestä ja isästä, joka yrittää epätoivoisesti pitää sen kasassa. 20 vuoden avioliiton jälkeen perheen äiti Armelle on päättänyt lähteä. Isä Mario jää yksin huolehtimaan pariskunnan kahdesta tyttärestä, 17-vuotiaasta Nikistä ja 14-vuotiaasta Fridasta. Yksin nukkuminen ei ole Mariolle helppoa, ja vielä vaikeampaa on selvitä kahden teini-ikäisen tytön äkillisestä yksinhuoltajavanhemmuudesta. Yrittäessään palauttaa yhteyden teatterissa työskentelevään vaimoonsa Mario päätyy itse mukaan harrastelijateatteriproduktioon, joka tarjoaakin miehelle uutta puhtia. Samalla tytär Frida painiskelee omien ongelmiensa kanssa, kun orastava suhde koulukaverin kanssa saa tytön kyseenalaistamaan seksuaalisuutensa. Burgerin tarkkanäköinen elokuva löytää vaikeimmat ja kauneimmat arjen hetket muutosten ravisteleman perheen elämässä seuratessaan Marion ja tyttöjen yrityksiä sopeutua siihen, ettei vaimo ja äiti ehkä olekaan tulossa takaisin. Real Lovessa rakkaus onkin myös irti päästämistä. Elokuvan sydän on belgialaisen Bouli Lannersin lämmin roolisuoritus parhaansa tekevänä isä-Mariona.
–Inari Ylinen